Yleistä kestävyysraportointi-direktiivistä (CSRD)

Kestävyysraportointidirektiivi on 30-kirjaiminen sanahirviö, joka voi nostattaa hien otsaan. Kirjainyhdistelmäksi CSRD muuntuva direktiivi on jo tullut suurten yritysten taltutettavaksi, ja on pantava vähitellen aisoihin myös pk-yrityksissä. Direktiivi on astunut voimaan 1.1.2024 ja koskee suuryrityksiä ja niiden toimitusketjuja.

CSRD velvoittaa yritystä julkaisemaan kaikki olennaiset tiedot yrityksen myönteisistä ja kielteisistä kestävyysvaikutuksista.

Vähitellen velvoite laajenee myös alemmille yritystasoille. Raportointivelvoite tulee yllättävän pian koskemaan myös pienyrityksiä. Velvoite laukeaa siinä tapauksessa, että ne ovat alihankkijoina osana raportointivelvollisen yrityksen arvoketjua.

Euroopan unionin komission hyväksymän uuden EU-lain englanninkielinen nimi on Corporate Sustainability Reporting Directive. Näistä sanoista muodostuu direktiivistä käytettävä lyhenne CSRD. Se edellyttää lain piirissä olevia yrityksiä julkaisemaan kestävyystietonsa osana yrityksen vuosittaista toimintakertomusta.

Kestävyysraportointidirektiivin sisällöstä saatiin poliittinen ratkaisu kesällä 2022. Suomessa se tuli voimaan vuoden 2024 alusta ja toteutetaan ensisijaisesti kirjanpitolakia ja tilintarkastuslakia täydentämällä. Muutoksia tehtiin myös osakeyhtiölakiin. Näihin lisättiin kestävyysraportointia koskeva sääntely sisältäen johdon vastuut. Samalla vahvistettiin tilintarkastajien asema kestävyysraporttien varmentajana.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Mitä kestävyysraportointi oikein on?

Mukaan tule taas yksi lyhenne lisää. Direktiivin edellyttämästä kestävyysraportoinnista käytetään myös lyhennettä ESG. Tämä muodostuu kolmesta sanasta: Environment, Social, Governance. Kysymys on hyvästä hallintotavasta.

Kestävyysraportointi antaa kokonaiskuvan yhtiön ympäristövastuusta sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuusta. Raportointi pitää sisällään tietoa siitä, miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön, ilmastoon ja ihmisiin.

Raportointia koskevan direktiivin yleistavoite on edistää eurooppalaisten yritysten vastuullisuustyötä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja toimintaympäristöön. Direktiivi edellyttää muutoksia toimintatapaan miten ja mistä yritys raportoi julkisuuteen.

CSRD:n tarkoitus on antaa yritykselle lisää avuja ymmärtää nykyistä laajemmin yrityksen omat vaikutukset, riippuvuudet, riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät yleisesti vastuullisuuteen. Eri tekijöiden ymmärrys puolestaan edesauttaa toimimaan niiden mukaisesti.

Laajenee vähitellen

Vuoden 2024 alusta voimaan astunut direktiivi koskee toistaiseksi vain suuria, säännellyillä markkinoilla toimivia yli 500 henkilöä työllistäviä yhtiöitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pk-yritykset voisivat sivuuttaa direktiivin kääntämällä lehteä.

Jos pk-yritys toimii ison pörssiyhtiön alihankkijana, niin raportointivaatimukset edellyttävät selvityksiä myös siltä. Näin ollen raportointiin on syytä varautua toimitusketjun alemmissakin lenkeissä. On parempi olla yhteydessä raportointivelvolliseen yritykseen hyvissä ajoin, jotta asiakassuhteeseen ei tule yllättäen katkoa.

Vuodesta 2025 alkaen raportointivelvollisuus laajenee. Silloin se koskee listattuja ja listaamattomia yrityksiä, jos taseen loppusumma on vähintään 25 miljoonaa euroa, liikevaihto vähintään 50 miljoonaa euroa tilikauden aikana ja palveluksessa on vähintään 250 henkilöä. Nämä ehdot täyttävät yritykset raportoivat vuoden 2025 tiedot vuodesta 2026 alkaen.

Vuonna 2026 velvollisuus ulottuu listattuihin pk-yrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin luottolaitoksiin ja vakuutusyhtiöihin, joiden osakkeet, velkakirjat tai muut arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla.

Raportointi auttaa kehittämisessä

CSRD:n implementoinnilla uskotaan olevan positiivisia vaikutuksia yritysten toimintaan. Se voi toimia apuna joustavuuden lisäämisessä, strategian kehittämisessä sekä riskinhallinnassa ja niiden tunnistamisessa. Näin asiaa katsoen kyse ei ole pelkästään raportoinnista, vaan toiminnan kehittämisestä.

CSRD edellyttää, että yritys julkistaa vuosittain yrityksen ympäristöä, ihmisoikeuksia ja laajemminkin sosiaalisia vaikutuksia koskevat tiedot kestävyysraportissa, josta tulee toimintakertomuksen osa. Tosiasiallisesti direktiivi asettaa sen piirissä olevalle yritykselle pakottavan julkistamisvelvollisuuden kestävyysseikoista.

Yrityksille, jotka eivät ole direktiivin piirissä, mutta joutuvat toteuttamaan vastuullisuusraportointia sopimuskumppaneidensa tarpeisiin, valmistellaan kevennettyä raportointimallia.

Raportointi saattaa kuulostaa vaikealta ja jopa vastenmieliseltä, mutta vastuullisuus ja kestävyys ovat usein jopa ratkaisevia tekijöitä markkinoilla. Kestävyysraportointidirektiivin mukainen raportointi tarjoaa asiakkaalle laajan kuvan yrityksen ympäristö-, sosiaali- ja hallinnollisiin vaikutuksiin.

Asiakkaiden, sijoittajien ja kumppaneiden päätöksentekoon vaikuttavat nykyään yhä enemmän kestävyysasiat. Niistä totuudenmukaisesti raportointi on osa yrityksen kilpailukykyä markkinoilla.

Kaksoisolennaisuusanalyysi

ESG:n (kestävyysraportti) yksi alkutekijä on kaksoisolennaisuusanalyysi. Se on perusselvitys siitä mitkä kestävyysaiheet yrityksen kannalta ovat olennaisia. Näillä alkutiedoilla määritellään myöhemmin ne asiat, joista kestävyysraportissa kerrotaan.

Käsite kaksoisolennaisuusanalyysi vaatii hieman avaamista. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa niiden asioiden kirjaamista, jotka ovat vastuullisuuden kannalta tärkeitä yrityksen sisältä, ja toisaalta ulkoa katsoen. Nämä ulottuvuudet analysoidaan kaksoisolennaisuusanalyysissä. Karkeasti ottaen kysymys on riskeistä ja mahdollisuuksista.

Lisää yksinkertaistamista laajasta aihepiiristä:

• Miten toimintamme vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöön?

• Miten yhteiskunta ja ympäristö vaikuttavat meihin, meidän toimintaamme?

• Kun maailma muuttuu, miten jo tiedossa olevat ja oletettavat muutokset vaikuttavat meihin?

Analyysiä tehtäessä on oltava avara katse ja tarkka vainu. On kysymys niin sisäisestä kuin ulkoisestakin turvallisuudesta, energia-asioista, eettisyydestä ja henkilöstön ja asiakkaiden hyvinvoinnista. On huomioitava ihmiset ja ympäristö, on tarkasteltava tuotantoketjua ja tuotteen elinkaarta ”kehdosta hautaan”.

Vielä pari lyhennettä: EFRAG ja ESRS

Jotta lyhenneviidakko olisi täydellinen, on joukkoon lisättävä vielä kaksi: EFRAG ja ESRS. Kaksoisolennaisuusanalyysi nimittäin on tehtävä EFRAG:n (European Financial Reporting Advisory Group)  laatimien EU:n kestävyysstandardien ESRS (European Sustainabilyty Reporting Standards) mukaisesti.

Pk-yritys ei voi jättäytyä ulkopuolelle

Raportointivelvollisuus otetaan käyttöön porrastetusti vuoteen 2028 mennessä. Pienyrityksenkin, joka ei suoraan tule raportointivelvollisuuden piiriin, on hyvä perehtyä asiaan hyvissä ajoin.

Pk-yrityksestä nimittäin tulee osa raportointivelvollisen yrityksen arvoketjua, mikäli se toimii tällaisen yrityksen alihankkijana. Tällöin raportointivelvollinen yritys edellyttää alihankkijaa antamaan vastuullisuusraportin toiminnastaan. Mikäli pk-yritys ei tähän kykene, saattaa se menettää asiakkaansa sellaiselle kilpailijalle, joka pystyy täyttämään pääyrityksen tiedontarpeen.

Direktiivin tavoite onkin lisätä läpinäkyvyyttä ja ohjata ostopäätöksiä ja yhteistyökuvioita muillakin kuin pelkästään taloudellisilla mittareilla.