Pk-yrityksen / toimitusketjun vapaaehtoinen kestävyysraportointi – VSME-standardi
Jaa sivu:
Kestävyysraportoinnin sääntelyä on kehitetty viime vuosina systemaattisesti osana Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmaa (EU Green Deal), mutta nyt sääntelyn osalta ollaan ottamassa isoa askelta yksinkertaistetumpaan suuntaan. EU:n komissio esitteli helmikuussa 2025 niin sanotun Omnibus-ehdotuksen, jonka tavoitteena on keventää kestävyysraportointiin liittyvää sääntelyä rankalla kädellä. Ehdotuksen toteutuessa sellaisenaan jopa 80 % suomalaisista yrityksistä poistuisi kestävyysraportointidirektiivin eli CSRD:n ja siihen liittyvien ESRS-standardien vaatimusten piiristä, mutta samanaikaisesti vapaaehtoisen kestävyysraportoinnin standardin (VSME) roolia ollaan vahvistamassa. Ehdotus on parhaillaan EU:n toimielinten käsittelyssä ja astuu voimaan ehkä jo lähikuukausina – toki muutosten ollessa mahdollisia ja jopa todennäköisiäkin.
Omnibus-ehdotuksen vaikutukset CSRD-raportointivaatimuksiin
Omnibus-ehdotus on osa EU:n laajempaa ohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa kilpailukykyä ja edistää kestävää talouskasvua. Ehdotuksen myötä mm. kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) soveltamisalaan tulisi merkittäviä muutoksia. Keskeisin muutos koskee raportointivelvollisuuden rajaamista vain yrityksiin, jotka työllistävät vähintään 1 000 henkilöä ja joiden liikevaihto ylittää 50 miljoonaa euroa tai tase 25 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä raja on 250 työntekijää, ja voimassa olevan aikataulun mukaisesti raportointivaatimukset olisivat tulossa voimaan porrastetusti myös pienempiin listattuihin yrityksiin kuluvan vuosikymmenen aikana. Näitä rajoja ja aikataulua ollaan siis rukkaamassa.
Ehdotuksen mielenkiintoisin tulokulma on, että CSRD:n ulkopuolelle jääville yrityksille esitetään otettavaksi käyttöön vapaaehtoiseen VSME-standardiin pohjautuva raportointiviitekehys, eli tällä hetkellä suosituksen tasolla oleva viitekehys oltaisiin virallistamassa EU:n taholta. Esityksen tarkoituksena on, että jatkossa CSRD:n mukaisesti raportoivat yritykset voisivat edellyttää arvoketjuunsa kuuluvilta yrityksiltä korkeintaan VSME:n tarkkuustason mukaisia tietoja, mikä vähentäisi pk-yrityksiin kohdistuvaa raportointipainetta sekä myös kustannuksia. On arvoitu, että CSRD:n mukaisen raportoinnin käyttöönotto maksaa yritykselle satoja tuhansia euroja, ja myös vuosittaiset kulut ovat vähintään kymmeniä tuhansia – ja VSME:n myötä nämä kustannukset pienenisivät murto-osaan. EU:n tasolla aloitteen kustannusvaikutukseksi on arvioitu jopa yli 6 miljardia säästettyä euroa.
Vapaaehtoinen raportointiviitekehys VSME
VSME-standardi (Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs) on Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) suositus pk-yrityksille tuottaa yhdenmukaisempaa vastuullisuus- ja kestävyysraportointia. Standardi koostuu perusmoduulista (basic module), joka on raportoinnin minimivaatimus. Perusmoduuli sisältää tietovaatimuksia yrityksen käytännöistä liittyen ympäristövaikutuksiin (mm. energia ja päästöt), sosiaalisiin vaikutuksiin (työturvallisuus, tasa-arvo) sekä hyvään hallintotapaan.
Perusmoduulia täydentää lisämoduuli (comprehensive module), joka syventää perusmoduulissa raportoituja tietoja. Sen avulla yritys voi antaa enemmän tietoa mm. ilmastonmuutokseen varautumisestaan sekä suunnitelmallisuudesta vastuullisuusteemojen suhteen. Lisämoduulin tiedot ovat tärkeitä etenkin, jos omissa sidosryhmissä on CSRD:n mukaisesti raportoivia yrityksiä tai rahoituslaitoksia. Tärkeimpinä eroavaisuuksina CSRD:n mukaiseen raportointiin VSME:ssä ei vaadita vaikutusten kaksoisolennaisuusanalyysiä (DMA) eikä raporttien varmennusta kolmannen osapuolen toimesta eli kestävyysraportin tarkastusta.
VSME-standardi on luotu tarkoituksena madaltaa pienten ja keskisuurten yritysten kynnystä aloittaa vastuullisuusraportointi, ja vielä lausuntokierroksella alkuperäistä esitettyä mallia kevennettiin mm. poistamalla kolmas moduuli. Vaikka monikaan yritys ei ole vielä ehtinyt laatia joulukuussa julkaistun VSME:n mukaista raporttia, on standardin rakentamisessa selkeästi onnistuttu, koska nyt siitä ollaan suunnittelemassa EU:n virallista viitekehystä pk-yritysten raportointiin.
Yhteenveto kestävyysraportoinnin muutoksesta
Vaikka kestävyysraportoinnin lainsäädäntö kevenee, markkinoiden ja sidosryhmien odotukset yritysten vastuullisuudelle eivät todennäköisesti vähene. Edelleen suurimmat yritykset joutuvat raportoimaan yksityiskohtaisesti CSRD:n ja EU:n yritysvastuudirektiivin mukaisesti, jolloin raportointivaatimukset valuvat väistämättä alaspäin arvo- ja hankintaketjuissa. Myöskään rahoituksen sääntely ei ole ainakaan kevenemässä, joten vastuullisuusraportointi tulee entistä keskeisemmin olemaan edellytys yritysrahoituksen saamiselle. Ja itse ongelma eli maapallon kantokyvyn rajallisuus säilyy, ja sen myötä yhä kattavampia vastuullisuustoimia tarvitaan jokaiselta.
Ehdotetun Omnibus-säädöksen suurin arvo onkin, että pienten yritysten raportoinnille ollaan vahvistamassa yhtenäinen ja kohtuullinen maksimitaso eli vapaaehtoisen VSME-viitekehyksen mukainen raportointi. Ilman tätä säädöstä raportointivaatimukset alihankintaketjuissa voisivat periaatteessa muodostua mielivaltaisiksi, tai ainakin epäyhteneväisiksi. Nyt jokainen kaukaa viisas pk-yritysjohtaja ottaakin asialistalleen tutustumisen VSME-viitekehykseen sekä pohtimisen, miten sen vaatima tiedonkeruu voidaan yrityksessä parhaiten järjestää. Itse asiassa hyvinkin moni vaadittu tietopiste varmasti jo löytyykin esimerkiksi kirjanpitäjän tai henkilöstöhallinnon arkistoista, eli käytännössä kyse on enemmänkin työn systematisoimisesta. Erinomainen työkalu tähän tarkoitukseen on kotimainen Pro CSRD -palvelu ja sen VSME-lomakkeisto.
Lietsu Palvelut Oy on joensuulainen yritys, joka tarjoaa räätälöityjä koulutus- ja asiantuntijapalveluita mm. seuraavilla osaamisalueilla:
- Vastuullisuus mikro- ja pk-yritysten toiminnassa
- Yritysvastuu ja ajantasaiset säädökset
- Kestävyysraportointi (CSRD, VSME)
- Standardit, työkalut ja mittarit kuten hiilijalanjälkilaskenta
- Vaikuttavuus ja vastuullisuusviestintä
- Yritysten T&K-toiminta ja sen julkinen rahoitus
Yrityksen perustaja Helena Puhakka-Tarvainen on koulutukseltaan biologi ja on työskennellyt vastuullisuusasioiden parissa jo yli kaksi vuosikymmentä niin tutkijana, projektipäällikkönä, yrittäjänä kuin järjestökentälläkin. Pisimmän työuransa ennen yrittäjyyttä Helena on tehnyt Karelia-ammattikorkeakoulussa kestävään liiketoimintaan, biotalouteen sekä maaseudun ja yritysten kehittämiseen liittyvissä kansainvälisissä EU-hankkeissa. Vuosina 2013–2015 Puhakka-Tarvainen on kuulunut Valtioneuvoston Kestävän kehityksen toimikuntaan.
Mietityttävätkö vastuullisuusasiat? Ota rohkeasti yhteyttä!
Helena Puhakka-Tarvainen
FM (biologia), yrittäjä
helena@lietsuhotel.fi
puh. 050 541 7289
https://www.lietsuhotel.fi/asiantuntijapalvelut/
Uutisia liittyen kestävyysraportointiin:
EU lupasi purkaa sääntelyä USA:n malliin – Nyt suomalaisyritys on joutumassa kummalliseen tilanteeseen
Sanna Pekkonen 8.3.2025
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump sekä Elon Musk eivät ole sääntelyn purkamisessa yksin, vaan myös EU-komissio ehdotti nyt helmikuun lopulla yrityksille kevennyksiä edeltäjiensä vaatimuksiin yritysvastuusta.
Haluna on vahvistaa yritysten kilpailukykyä karsimalla niiden vastuullisuustyön kuluja, mutta ainakin lyhyellä aikavälillä monella suomalaisella yrityksellä näyttää olevan edessä paljon avoimia kysymyksiä ja epäselviä tilanteita.
Viime keväänä pitkällisen väännön jälkeen hyväksytyn yritysvastuudirektiivin piti tuoda yrityksille velvoitteita puuttua ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin toimitusketjussaan, esimerkiksi lapsityövoiman käyttöön.
Jatkossa huolellisuusvelvoite eli yrityksen vastuu ottaa selvää ihmisoikeus- ja ympäristörikkomuksista rajoittuisi vain yritysten omaan toimintaan, tytäryhtiöihin ja tuotantoketjun ensimmäiseen portaaseen, jos komission ehdotus menee läpi.
Suurimmat ongelmat ovat usein paljon pidemmällä tuotantoketjussa, minkä vaatimaa selvitystyötä uudistuksella halutaan karsia. Kansalaisjärjestö Finnwatch varoitti rajauksen kuitenkin uhkaavan romuttaa koko yritysvastuudirektiivin.
Lisäksi komissio haluaa vapauttaa 80 prosenttia yrityksistä kestävyysraportoinnista, keventää raportointia ja antaa lisäaikaa sen aloittamiseen. Uudenmallisessa kestävyysraportissa yritysten on kerrottava entistä tarkemmin ja vertailukelpoisemmalla tavalla ympäristövaikutuksistaan ja ihmisoikeuksien huomioimisesta.
Soittokierros suomalaisiin yrityksiin kertoo, että raportoinnin kevennyksiä pidetään tervetulleina, mutta vastuullisuustyön tärkeyttä yritykset yhä vakuuttavat. Uudistusehdotukset jättävät yritykselle myös monia avoimia kysymyksiä.
Saako toimitusketjusta tietoa jatkossa?
Elintarvikeyhtiö Pauligin vastuullisuus-, turvallisuus- ja viestintäjohtaja Kaisa Lipponen pohtii, voiko yhtiön oma vastuullisuustyö vaikeutua, jos mahdollisuuksia saada tietoa ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksistä pidemmältä toimitusketjusta rajoitetaan sääntelyn keventämisen takia.
Komissio ehdottaa rajoituksia siihen, mitä tietoja isot yritykset voivat pyytää alle 500 työntekijää työllistäviltä sopimuskumppaneiltaan.
”Suurimmat vaikutukset eivät välttämättä ole suorissa toimittajissamme. Meillä raaka-ainetoimittajat voivat olla eurooppalaisia yrityksiä, mutta raaka-aineet voivat tulla kehittyvistä maissa. Haluamme varmasti jatkossakin ymmärtää sääntelystä riippumatta, millaiset olosuhteet siellä ovat”, Lipponen sanoo.
Päivittäistavara-, talotekniikka- ja autokaupassa toimivan Keskon yritysvastuun parissa työskentelevä johtaja Harri Spolander näkee myös tiedonsaannissa ja eri vaatimusten yhteensovittamisessa avoimia kysymyksiä.
Toisaalta Spolander sanoo toimitusketjujen yksityiskohtaisen selvittämisen jatkuvan Keskolla, sillä huolellisuusvelvoite on pysymässä ennallaan esimerkiksi akku- ja metsäkatoasetusten piirissä olevissa tuotteissa, kuten kaakaossa, kahvissa, puutuotteissa ja auton kumiosissakin. Niissä raportointia pitää tehdä jopa toimituseräkohtaisesti jatkossakin. Kaikilta osin sääntely ei siis ole kevenemässä.
Komission ehdotuksen taustalla pk-yritysten huoli siitä, että suuryritykset voivat pyytää niiltä tietoja hyvin kirjavilla kriteereillä, sanoo yritysten vastuullisuussääntelyä tunteva osakas Anna Kuusniemi-Laine Asianajotoimisto Castrén & Snellmanista.
Hän uskoo monen pk-yrityksen tekevän raportointia jatkossa yhtenäisillä vapaaehtoisilla standardeilla, mutta vielä auki on, millä tavalla ne istuvat yhteen isompien yritysten raportointivaatimusten kanssa.
Kuusniemi-Laineen mielestä uudistusehdotukset eivät suoraan romuta yritysvastuudirektiiviä, sillä huolellisuusvelvoite voisi jatkossakin yltää suoria sopimuskumppaneita kauemmas tuotantoketjussa, jos yritystoiminnan kielteisistä vaikutuksista siellä on uskottavaa tietoa. Sekin on kuitenkin auki, mitä uskottava tieto käytännössä tarkoittaa.
Kritiikkiä on herättänyt myös komission ehdotus, että direktiivi vaatisi yrityksiä laatimaan ilmastonmuutosta koskevan siirtymäsuunnitelman, mutta ei enää panemaan sitä toimeen.
”Eivät yritykset voisi kuitenkaan olla toteuttamatta suunnitelmiaan, jos ne haluavat markkinoida niitä asiakkailleen tai rahoittajilleen”, Kuusniemi-Laine arvioi.
Menikö suomalaisten kilpailuetu?
Osa yrityksistä on tähänkin asti noudattanut YK:n ja OECD:n vapaaehtoisia sitoumuksia yritysvastuusta ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksissä. EU:n yritysvastuudirektiivi olisi tehnyt näiden sitoumusten sisällön pakollisiksi kaikille suuryritykselle. Direktiivin keventäminen onkin herättänyt myös keskustelua siitä, menettävätkö vastuullisuuteen panostaneet suomalaisyritykset nyt kilpailuetunsa.
Pelkkä sääntely ei tuo kilpailuetua, ajattelee Lipponen.
”Onhan se toisaalta kurjaa, että vaatimukset eivät ole kaikille samanlaisia. Silloin jää tilaa vapaamatkustajille, jotka voivat jatkaa toimintaansa ilman, että ne käyttävät resursseja ilmastonmuutoksen torjumiseen ja ihmisoikeuksien edistämiseen”, hän sanoo.
Lipposen mielestä komission ehdotuksista ei pidä tehdä tulkintaa, että kestävän kehityksen painoarvo olisi vähenemässä.
”Kestävyyskriisi on edelleen todellinen. Monille yrityksille ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat jo tällä hetkellä arkea riippumatta komission ehdotuksista.”
Keskon Spolander toivoo, etteivät vastuullisuustavoitteet vesity EU:ssa.
”Vaikka välillä epäkoordinoidut vaatimukset voivat olla turhauttavia, se lohduttaa, että tässä puhutaan kuitenkin oikeista asioista ja pyritään parantamaan arvoketjujen vastuullisuutta niin ympäristö- kuin ihmisoikeusnäkökulmasta.”
Komissio sanoo yhtä, laki toista
Lisää avoimia kysymyksiä liittyy kestävyysraportointiin. Suomi on jo ehtinyt viedä lainsäädäntöön EU:n aiemmat vaatimukset, joiden mukaan suurten pörssiyhtiöiden pitää laatia ensimmäiset uudet kestävyysraporttinsa vuodelta 2024 ja listaamattomien, yli 250 henkilöä työllistävien suuryritysten seuraavana vuodelta 2025.
Helmikuun lopulla EU-komissio ehdotti kuitenkin vapautusta raportoinnista alle tuhat henkilöä työllistäville listaamattomille yrityksille ja parin vuoden lisäaikaa sitä suuremmille yrityksille, kuten Pauligille.
Lipposen mukaan Paulig on valmistautunut jo viime vuodesta lähtien tekemään vuodelta 2025 kestävyysraportin, kuten Suomen laki vaatii. Hän kertoo valmistelun jatkuvan entiseen malliin komission ehdotuksista huolimatta.
Lipposen mukaan raportointi on nykyisellään paikoin epätarkoituksenmukaisenkin yksityiskohtaista, mutta hän näkee sen laatimisen hyödyttävän yritystä kuitenkin isossa kuvassa.
”Se auttaa ohjaamaan vastuullisuustyötä paremmin. Se työ ei mene millään tavalla hukkaan, vaikka tässä tulisikin vielä muutoksia.”
Epäselvässä tilanteessa ovat myös alle tuhat henkilöä työllistävät suuryritykset sekä sellaiset Suomessa toimiviat tytäryhtiöt, jotka ovat olettaneet, että niiden emoyhtiö tekee raportoinnin. Jos emoyhtiön kotimaassa raportointia ei tarvitsekaan tehdä vielä tältä vuodelta, tytäryhtiön Suomessa pitäisi tehdä silti oma raporttinsa.
Aikataulun lykkääminen palvelee yrityksiä niissä maissa, jotka eivät ole vielä vieneet raportointivaatimuksia lakiin, sanoo Kuusniemi-Laine. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Saksa, Espanja, Itävalta ja Portugali. Raportointi vie yrityksiltä aikaa ja rahaa.
Kuusniemi-Laineen mukaan tilanne voi olla epäselvä vielä kuukausien ajan. Komission ulostulot ovat vasta ehdotuksia, ja niiden yksityiskohdista käydään vielä keskustelua EU:n parlamentissa ja jäsenmaista koostuvassa neuvostossa ennen hyväksyntää. Sen jälkeen vielä Suomen kansallista lainsäädäntöä pitää muuttaa.
EU-komissio keventää sääntelyä – kansalaisjärjestö varoittaa yritysvastuudirektiivin vesittymisestä
STT-AFP 26.2.2025
EU-komissio on kertonut tänään jo etukäteen paljon keskustelua herättäneestä sääntelyn purkupaketistaan, jossa höllennetään muun muassa yritysten ilmasto- ja kestävyysraportointia.
Sääntelyn keventäminen on ollut yksi komission tämän kauden päätavoitteista. Tavoitteena on keventää yritysten hallinnollista taakkaa ja yhtenäistää unionin yrityssääntelyä. Komissio arvioi tänään, että ehdotukset tuova yrityksille hallinnollisia säästöjä vuosittain noin 6,3 miljardin euron edestä.
Sääntelyn keventäminen eli niin sanottu omnibus-paketti on herättänyt etukäteen vilkasta keskustelua. Esimerkiksi kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet pakettia etukäteen vuodetun luonnoksen pohjalta ja pelänneet sen vesittävän viime kaudella sovitut ilmastotavoitteet ja yritysvastuudirektiivin.
Raportointivelvoitteita poistuu isolta joukolta yrityksiä
Komission mukaan muutokset ovat tarpeellisia, koska raportointivelvoitteet on koettu yrityksissä liian suureksi taakaksi ja osin suhteettomiksi.
EU:n tähtäimessä on muun muassa yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD). Se edellyttää, että yrityksen ympäristöä, ihmisoikeuksia ja sosiaalisia seikkoja koskevat tiedot vaikutuksista julkistettaisiin vuosittain yrityksen toimintakertomukseen sisällytettävässä kestävyysraportissa.
Raportointivaatimuksia ollaan nyt keventämässä pienempien yrityksien osalta. EU:n mukaan raportointivaatimus keskitetään suurempiin yrityksiin, joilla on todennäköisemmin suurimmat vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön. Ulkopuolelle rajataan alle 1 000 työntekijän yritykset sekä pörssilistatut pk-yritykset.Ne voivat edelleen halutessaan raportoida toimistaan.
EU-komissio on arvioinut, että muutoksen myötä noin 80 prosenttia yrityksistä poistuu direktiivin soveltamisalan piiristä.
– Tämä ei tarkoita, ettei 80 prosenttia yrityksistä enää tekisi raportointia – se vain tarkoittaa, ettei heidän tarvitse, sanoi EU:n rahoituspalveluista vastaava komissaari Maria Luis Albuquerque keskiviikon lehdistötilaisuudessa.
Höllennyksiä on tulossa myös niin sanottuun yritysvastuudirektiiviin (CSDDD), joka hyväksyttiin viime vuonna. Direktiivistä väännettiin viime EU-kaudella lähes kauden loppumetreille asti.
Direktiivi velvoittaa yritykset huomioimaan ihmisoikeuksiin liittyvät periaatteet koko arvoketjunsa laajuudelta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritykset kunnioittaisivat kansainvälisesti tunnistettuja ihmisoikeuksia ja solmittuja ympäristösopimuksia myös sellaisissa maissa, joiden oma lainsäädäntö ei tällaiseen velvoita.
Finnwatch: Rankaisee vastuullisia yrityksiä
Kansalaisjärjestö Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti arvioi STT:lle, että yksi huolestuttavimmista piirteistä paketissa on huolellisuusvelvoitteen poisto, mikä on viime kaudella säädetyn yritysvastuudirektiivin ydintä.
Direktiivi velvoittaa yrityksiä ehkäisemään ja lieventämään toimintansa haitallisia vaikutuksia siellä, missä vaikutukset ovat vakavimmat. Nyt komissio esittää direktiiviin sisältyvän huolellisuusvelvoitteen rajaamista pääsääntöisesti yritysten omaan toimintaan, tytäryhtiöihin ja tuotantoketjun ensimmäiseen portaaseen, Kultalahti sanoo.
Ensimmäinen porras tarkoittaa esimerkiksi vaatteiden kohdalla sitä tehdasta, josta vaate tulee kauppaan.
Suurimmat ympäristö- ja ihmisoikeusriskit ovat kuitenkin yleensä syvemmällä toimintaketjussa ja lähempänä alkutuotantoa. Kultalahden mukaan esitys ohjaa yrityksiä käyttämään resursseja työhön, joka voi olla täysin turhaa.
– Tässä on todellinen riski, että tämä lisää hallinnollista taakkaa ilman, että ihmisoikeuksien ja ympäristön suoja vastaavasti vahvistuisi, Kultalahti sanoi STT:lle.
Finnwatch totesi jo maanantaina vuodetun luonnoksen perusteella, että omnibus-esitys rankaisee yrityksiä, jotka ovat jo panostaneet vastuullisuuteen.
– Esitys uhkaa luoda sekavan ja tarpeettoman sääntökehikon, joka ei vastaa monien yritysten jo noudattamia, kansainvälisiä yritysvastuustandardeja, Finnwatch arvioi.
Myös paketin valmistelu on saanut kritiikkiä, sillä kansalaisjärjestöt ovat kokeneet tulleensa sivuutetuksi sen valmistelussa.
– Kansalaisjärjestöt, jotka ovat vuosia taistelleet vahvempien kestävyyssääntöjen puolesta, on täysin sivuutettu epäselvässä prosessissa, sanoi tiedotteessa ilmastojärjestöjen kattojärjestö CAN Europen kauppa- ja yritysvastuukampanjan vastaava Audrey Changoe.
EK: Tavoitteena ei ole vastuullisuustyön kunnianhimon lasku
Elinkeinoelämän keskusliitto EK kommentoi komission yleisten tavoitteiden sääntelyn sujuvoittamisesta olevan oikeita ja tarpeellisia. Muutokset vaativat kuitenkin vielä tarkempaa analyysia, EK sanoi tiedotteessaan.
– Komissio esittää sääntelyn sujuvoittamista sekä delegoiduin säädöksin että avaamalla jo hyväksyttyjä lainsäädäntöjä. Muutokset ovat monelta osin merkittäviä ja vaativat huolellisen analyysin, EK totesi.
EK:n mukaan sen jäsenyritykset ovat sitoutuneet vastuullisuuden korkeaan tasoon eikä EK:n tavoitteena ole vastuullisuustyön kunnianhimon tason laskeminen.
Muutokset vaativat vielä EU:n jäsenmaiden ja parlamentin hyväksynnän, ja on todennäköistä, että pakettiin halutaan esittää muutoksia.
– Siltä osin kuin kyse on tavallisen lainsäädännön muutoksista, olennaista merkitystä on komission lisäksi neuvoston ja parlamentin kannoilla. EK:n toiveena on yrityksille ennustettava toimintaympäristö ja oikeusvarmuus, EK sanoi.
EK:n mukaan hyvin toteutettuna sääntelyn sujuvoittaminen ja raportointitaakan karsiminen voivat johtaa vastuullisuustyön suuntautumiseen paremmin – konkreettisiin vastuullisuustoimiin raportoinnin sijaan.
Yli 100 miljardia ympäristöystävälliseen teollisuuteen
Komissio julkaisi tänään myös puhtaan teollisen kehityksen ohjelman Clean Industrial Dealin, jossa halutaan lisätä rahoitusta puhtaalle siirtymälle.
Osana tätä komissio ilmoitti 100 miljardin euron lyhyen aikavälin tukipaketista, jonka tavoitteena on vauhdittaa ilmastoystävällistä teollisuustuotantoa EU:ssa.
Komissio esitteli keskiviikkona myös edullisen energian toimintaohjelmaansa. Osana sitä komissio haluaa parantaa edullisen puhtaan energian saatavuutta ja tuoda energian hintatasoa alemmaksi. EU-laajuista rahoitusta lisätään investointien käynnistämiseksi.
Osana tätä komissio aikoo muun muassa antaa suosituksia kansallisten sähköverojen alentamiseksi.